Hylkyretket

Odine

Yksi maailman suurimmista puisista purjelaivoista. 1917 Astoriassa Yhdysvaltain länsirannikolla oregon –männystä rakennettu nelimastoisen kahvelikuunari Odine oli mitoiltaan varsin huomattava: pituus 75 m, leveys 13,5 m ja vetoisuus 1419 nrt. Aluksessa oli kaksi apumoottoria ja kaksi potkuria. Hylkynä aluksesta on purettu yläosan rakenteet pois, mutta vedenalaiset osat ovat säilyneet edelleen varsin hyvin. Loisto vuosinaan se on tuonut ensimmäisen maailmansodan aikana amerikkalaisia sotilaita yli atlantin euroopan rintamalle ja kuljettanut puutavaraa Englannin vesillä kunnes Gustaf Erikson osti alluksen moottorien vuoksi siirrettäväksi Kuunari Walborgiin. Sen jälkeen Odinin kohtalona oli toimia 1940-luvulla asuntolaivana Uudessakaupungissa. Kunnes se riisuttiin Vähä-Haiduksen rantaan 1949

Osmo

Hiunpuhdin hylyistä pohjoisempana on 1869 Raumalla Salmensuun telakalla punahongasta rakennettu Fregatti Osmo. Pituus 61,3m, leveys 11,45 kantavuus 1100tn kuollutta painoa. Aikansa maailman meriä kyntäneenä Fregatti Osmo piti 1920-1930-lukujen vaiheilla kunnostaa merimuseoksi Helsingin Seurasaareen, hanke kuitenkin kariutui Suomen Joutsenen revittyä kiinnitysköysillään myrskyssä Osmon mastot nurin. Osmo hinattiin Hiunpuhtiin odottamaan parempia aikoja, kunnes sen vanhat ankkuriketjut katkesivat ja se karkasi hirmuisessa syysmyrskyssä nykyiselle paikalleen minne se purettiin sotavuosina polttopuiksi. Ankkurit jäivät mereen odottamaan löytäjäänsä.

Tiira

Hiunpuhdin hylyistä eteläisempi on Raahessa 1921 rakennettu nelimastoinen moottorikaljaasi Tiira. Vetoisuus 435 nrt. pituus n.40 m, leveys n.8 m. Purjelaivakauden viimeisinä hankalina vuosi laivalla purjehdittiin aina talvisotaan saakka. Eräs ennen sotaa Ruotsiin suuntautunut tiilenhakumatka oli koitua kohtalokkaaksi laivan saadessa pahan vuodon. Laiva pantiin sodan ajaksi 1941 Hiittisissä suojaisaan lahdenpoukamaan, muttei saanut olla rauhassa, vaan sitä ammuttiin konekivääreillä ja lopuksi pommitettiin upoksiin. Talvisodan jälkeen se kuitenkin nostettiin pintaan, myytiin Uuteenkaupunkiin ja hinattiin Hiunlahteen. Ei ole tiedossa, purjehdittiinko aluksella enää vai koituiko sen kohtaloksi jäädä hylyksi Osmon rinnalle Hiunpuhtiin.

Lyydia

Lyydia oli rakennettu tammesta vuonna 1920 vetoisuus 155 nrt. pituus n.30 m, leveys n.8 m. Lyydia oli 1927 täydessä parru- ja lautalastissa matkalla Saksaan. Lounaismyrskyn riepottelema Lyydia sai merenkäynnissä vuodon 21.elokuuta. Veden noustessa ruumassa moottorit pysähtyivät ja Lyydia otti purjein suunnan kohti Isokaria ja Uuttakaupunkia. Seejan saapuessa Uudenkaupugin edustalle oli ruumassa vettä jo 10 jalkaa ja pumppaus jatkui taukoamatta Uudenkaupungin Saunasillan laiturilla. Runko todettiin kylkien murtumisen vuoksi korjauskelvottomaksi ja se siirrettiin riisumisen jälkeen vielä samana vuonna Sudholman Koutun rantaan hylyksi.

Seeja

Kuunariparkki Seeja on rakennettu Lokalahden Varanpäässä 1883. Vetoisuus 263 nrt, pituus 30,06 m, leveys 9,08 m. Seeja purjehti nuoruusvuosillaan pitkillä syvänveden matkoilla, mutta ikääntymisen myötä matkat vähitellen lyhenivät ja viimeiset 1 maailmansotaa edeltäneet vuodet se purjehti yksinomaan itämeren piirissä. Kerrotaan että Seeja oli erittäin ihmisystävällinen. Neljän vuosikymmenen aikana, joina se maailman meriä purjehti, ei meri vienyt laivalta yhtään miestä, ketään ei kadonnut eikä muullakaan tavalla menehtynyt tänä aikana. Monien mielenkiintoisten vaiheiden jälkeen Seejan purjehdukset päätyivät Sundholman Koutun rantaan, jonne Seeja riisuttuna vietiin vuonna 1927

Suukarin hylky

Uudenkaupungin telakan alueella ehkä jo sataman alle jääneenä kerrotaan olevan ainakin kahden pohjamutaan vajonneen aluksen hylky. Toinen oli ilmeisesti nimeltään Ostrobotnia. Myös viereisen Hepokarin penkereen alle kerrotaan jääneen Rosina nimisen parkkilaivan hylky (1839).

Suukarin edustalla on äskettäin löytynyt tuntemattoman aluksen hylky. Hylky ei ilmeisesti ole mikään edellisistä….

Meteor

Meteor oli Virolahdella 1910 rakennettu 27 metriä pitkä 160 nrt:n kolmimastokaljaasi. Sen kotipaikka oli Uusikaupunki ja pääisäntänä toimi Henrik W. Widberg.

Meteor tuhoutui 3.11.1922 haaksirikossa Ahvenanmaalla, Lemlandin Rödhamnin saaristossa. Miehistö selvisi turvaan. Hylky myytiin huutokaupalla 16.11.1922, nostettiin, hinattiin Maarianhaminaan ja sieltä edelleen Uuteenkaupunkiin ja muutettiin proomuksi. Siellä se toimi Janhuan sahalla kuljetusaluksena, mutta upposi muutaman vuoden kuluttua lähelle Lepäisten rantaa.

Wäinö

Kaksimastokaljaasi (rak. 1906 Nauvossa). Tuotu Lepäisten Ainkarin rantaan 1950-luvulla (Paalu 2001).

Päiväkarin hylky

Leipäisestä noin 3 km länsiluoteeseen, Päiväkarien lahdessa, on puuhylky.

Kohteen varsinaiset tiedot löytyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä.

Hudiksvall

Ruotsalainen höyrylaiva, joka upposi Uudenkaupungin Iso Lamholmin rantaan saatuaan vuodon jäissä. Keula jäi pinnalle, Lasti pelastettiin (PL 24.4.1917). Hylky nostettiin kaksi vuotta myöhemmin (vrt. L-S 8.8.1916). Irtotavaraa edelleen. (Romut paikannettu)

Uudenkaupungin hylky

Kohde on luokiteltu muinaisjäännökseksi

Hylynjäännökset, jotka K.A.Söderman on löytänyt omalta tontiltaan 1890-l

Hylyn sijaintikohta nykyisin kuivalla maalla tontilla, joka sijaitsee Uudenkaupungin keskustassa Alisenkadun ja Blasieholmankadun kulmassa.

Lyökin hylky

Uudenkaupungin Lyökin lounaisrannassa lepää vanha hajonnut puuhylky noin 8 metrin syvyydessä. Siitä on jäljellä ranka, osa kylkikaarista on yhä pystyssä.

Hylky on helppo löytää kun sukeltaa rannasta lounaaseen vesiputkelle, ja sitäpitkin länteen päin. Vesiputki kulkee hylyn yli. Hylystä länteen sukeltaessa tulee 25m syvänne. Paikalla on yleensä virtausta.

Daphne

Komposiittirakenteinen parkki Daphne lepää hiekkapohjalla Isokarin majakan länsipuolella, lähellä rantakallioita. Aluksen tyyppi voi olla kaljaasikin. Tarkempaa tietoa tästä tunnetusta sukelluskohteesta ei ole.

Daphnen on myös kerrottu lepäävän Isokarin lounaiskärjessä. Paikalliset sukeltajat tuntevat tarkan paikan.